Kennel Rakkauspakkaus
Olemme pieni bologneseja kasvattava kotikenneli Tampereella.Olen siis muuttanut Urjalasta Tampereelle, nyt siis asun kerrostalossa Tampereen Turtolassa. Meillä bologneset ovat lyhyessä turkissa, koska emme käy näyttelyissä.
Hankin ensimmäisen bologneseni Tuiskun (Miliveran Dreams) vuonna 2008 ja siitä lähtien minun rotuni on ollut bolognese. Se on sopivan rauhallinen minun rauhalliseen temperamenttiini.
Nyt kun siis nykyään asumme isohkon kaupungin laidalla, koirillani ei enää ole mahdollisuutta samanlailla juoksennella vapaana kuin maalla asuessani. Kaupungissa on koirapuistot jonne voi viedä koiria juoksemaan vapaana ja usein sillä on myös koirakavereita joihin voi tutustua.
Ethän koskaan pidä koiraasi irti kaupunkialueella, ei pekästään siksi, että se on kielletty, mutta myös siksi, että vaikka tiedät ja tunnet oman koirasi ja luotat siihen että se tottelee. Et voi koskaan tietää mitä ympärillä tapahtuu. Jostain voi juosta iso irrallaan oleva vihainenkin koira ja käydä koirasi kimppuun. Oma koirasi voi pelästyä ja juosta karkuun ja kadoksiin. Mitä tahansa voi ympäristössä tapahtua sellaista, joka saa koirasi pelästymään ja juoksemaan pois luotasi. On niin surullisia kertomuksia juuri tälläisista tapahtumista, jossa omistaja täysin luottaa omaan koiraansa, mutta ympräsitössä tapahtuu jotain hallitsematonta ja koira juosee peloissaan karkuun ja katoaa, lopullisesti. Kenenkään koiralle en soisi tälläistä kohtaloa. En voi myöskään liikaa korostaa sitä, että vaikka sinulla olisi piha, jossa voit pitää koiraasi irti, bolognesekin tarvii silti muutakin liikuntaa. Ei sille riitä se, että se saa olla pihassa. Sitä pitää viedä kävelylenkille. Jos ei kauhean pitkälle niin lenkille kuitenkin. Se on kaikille koirille ensiarvoisen tärkeää. Luonnossakin sudet vaeltavat laumansta kanssa. Meillä erityisesti aamulenkki on se tärkein. Jo lähes 10 vuotias bologneseni tykkää tehdä aamuisin 3-5 kilometrin lenkin, eikä se vielä senkään jälkeen haluaisi palata kotiin. Se nauttii kun se saa vaeltaa ja tutkia paikkoja nuuskien. Anna siis koirasi aina haistella lenkillä. Koira elää hajujen maailmassa. Ne ovat sille tärkeitä juttuja.
Meillä syntyy pentueita nykyään todella harvakseltaan, koska vietän päästääntöisesti talvet Espanjassa nyt kun olen eläkkeellä ja olen luopunut ihanasta mökistäni Urjalassa.
Haluan tarjota pentuja myös ja etenkin koiranäyttelyitä harrastamattomiin koteihin, koska itse törmäsin liian usein pentua etsiessäni törmännyt siihen, miten vaikeaa on saada pentu, jos ei harrasta näyttelyitä. Aina näyttelyitä harrastavat kodit menevät jonossa edelle. Minä en itse käy koirieni kanssa näyttelyissä, enkä vaadi sitä pentujeni ostajiltakaan. Ajatukseni onkin tarjota bologneseja juuri niihin koteihin, jotka eivät syystä tai toisesta halua käydä näyttelyissä. Minulle ensisijainen vaatimus on, että pentu saa rakastavan ja turkinhoitoon sitoutuvan kodin. Näyttelyissä toki saa käydä jos haluaa :-)
Tärkeimmät asiat joihin kasvatuksessa kiinnitän huomiota ovat koiran terveys ja luonne. Koirat joita käytän jalostukseen ovat silmä- ja polvitarkastettuja, vaikka bologneserodulla ei tätä vaatimusta olekaan (PEVISA-ohjelma=perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma).
Tärkein seikka koiran valinnassa on minun mielestäni rodun luonne. Eri rotuisilla koirilla on erilainen luonne ja kun harkitsee koiran hankkimista ja miettii sitä omaa rotua, kannattaa ensimmäisenä kiinnittää huomioita eri rotujen luonteenpiirteisiin. Koiran luonteen pitää jollain tavalla olla samalla tasolla omistajan luonteen kanssa. Hirveän energinen ja vilkas koira ei välttämättä sovi rauhalliselle ihmiselle ja toisinpäin, jos ihminen on hirveän vilkas, voi rauhallinen rotu osoittautua liian rauhalliseksi. Mielestäni bolognese sopii rauhalliselle ihmiselle, koska bolognese ei ole mikään "duracell-pupu". Bolognesen luonne poikkeaa suuresti muiden bichon-sukuisten koirien luonteesta. Toinen tärkeä seikka bolognesen valinnassa on bolognesen turkki. Se vaatii säännöllistä hoitoa. Jos et pidä turkinhoidosta, et voi ottaa bolognesea. Hoidoksi ei riitä, että pitää turkin lyhyenä. Lyhyttä turkkia pitää hoitaa siinä missä pitkääkin turkkia. Lyhyttä turkkia pitää hoitaa yhtä usein kuin pitkääkin turkkia. Lyhyen turkin hoitamiseen vain kuluu vähemmän aikaa. Kun usein puhutaan pikku-koirien haukkuherkkyydestä, bolognesesta voi sen hyvän puolen nostaa esiin, että yleensä eivät juurikaan hauku, toisin kuin monet pikkukoirat. Siksi sopivat erinomaisesti myös kaupunki- ja kerrostaloasukeiksi. Monet bologneset eivät hauku siis ollenkaan, niillä on kyllä niitä muita omia ääniään millä ne keskustelevat ja kommunikoivat, kurkkuäänteiksi niitä kai kutsutaan. Yksi toinenkin hyvä puoli bolognesessa on, se ei haise koiralle. Märkänäkään. Minulta kysytään usein, mitä tarkoittaa, kun bolognesesta sanotaan, että se on vieraita kohtaan varautunut tai pidättyväinen. Olen miettinyt sitä paljon itsekin. Kun bolognese kuitenkin rakastaa ihmisiä, vieraitakin. Ehkä se on se, että bolognese ei ole loputtoman riehakas kun tulet kotiin tai kotiin tulee vieraita, se ei hypi ja pompi riehakkaasti, se ei hauku, se tulee tervehtimään iloisena häntä heiluen. Mutta se ei ole niin riehakas kuin muut bichonsukuiset "serkkunsa". Poikkeuksia tietenkin esiintyy, mutta pääsääntöisesti bolognese on bichoneista rauhallisin rotu. Joskus minulta halutaan ostaa bolognesen pentu perheeseen, jossa on pieniä lapsia. Bolognese on niin sirorakenteinen ja varsinkin pentuna niin hento, että en myy pentuja perheisiin, joissa on aivan pieniä lapsia. Ehkä n. viisi vuotta on sellainen ikä, jonka ikäisen lapsen voi olettaa osaavan varoa pientä hentoa pentua satuttamatta sitä. Poikkeuksia tietenkin tässäkin asiassa on, mutta itse pidän tuota ikää sellaisena "rajana". Jos on pieniä lapsia, kannattaakin jäädä odottamaan pentua siksi muutamaksi vuodeksi, jonka helposti joutuu muutenkin bolognesen pentua odottamaan. Kannattaa siis silti ottaa yhteyttä, ja jäädä muutamaksi vuodeksi "pentujonoon" odottamaan lasten kasvua <3 Koska muuten bolognese kyllä sopii erinomaisesti lapsiperheeseen. Bolognese rakastaa, kun sen ympärillä on elämää, vaikka se onkin itse rauhallinen. Se tykkää olla mukana kaikessa, mitä kotona tapahtuu. Bolognese kyllä sopii myös rauhalliseenkin kotiinkin esim. vanhemman henkilön seuralaiseksi. Bolognese ei välttämättä tarvitse loputtomasti liikuntaa, sille riittää myös lyhyet lenkit, joten se on erinomainen koira sellaisellekin henkilölle, joka miettii, pystyykö ja jaksaako loputtomasti lenkittää koiraa, joka vaatii runsaasti liikuntaa ja pitkiä lenkkejä. Bolognese ei myöskään tee hirmuisia tuhoja kotona pentunakaan. Jotain lattialistan kulmaa tai tuolin jalan reunaa se saattaa pentuna järsiä, mutta kun pitää leluja ja puruluita runsaasti saatavilla siellä täällä, että niitä osuu pennun reitille sen tutkaillessa kodin jännittäviä paikkoja tutkimusretkillään, päästään aika vähillä vaurioilla. Meillä Tuisku järsi pentuna juuri näitä lattialistan reunoja, joku on järsinyt tuolin jalkoja ja Seela taas ei ole tehnyt mitään näkyviä tuhoja.
Mahdollisuuksieni mukaan tarjoan myös hoitopaikkaa kasvateilleni lomien ym ajaksi.
Bolognesejen kasvatus on minun tapani lisätä ja jakaa rakkautta tähän maailmaan. <3 Alla muutama kuva meidän uudesta elmämästä kaupungissa. Nyt me kuljetaan bussilla ja hissillä ja katsellaan ihmisiä puiston penkillä istuen ja löydetään ihania lenkkipolkuja kodin läheltä. Ne on kuin pieniä seikkailuja joita koemme uuden polun löytyessä.             
Alla muutama kuva meidän talven 16-17 oleskelusta Torreviejassa. Tuisku sopeutui muitta mutkitta uuteen paikkaan ja lentomatkakin sujui ilman mitään kommervenkkejä vaikka ruumassa joutuikin matkustamaan.
 
video ei toimi, enkä saa sitä pois :-/
     |
| Tässä kuvassa on vasemmalla puolella Tuiskun poika Aapo ja Aapon poika Into , jotka tutustuvat pieneen Seela tyttöön, johon Aapo kovasti ihastuikin <3 |
 |
| Tässä kuvassa näkuvät Muru, Tuisku ja Tuuli Muru on löytänyt rakastavan kodin Paulan luota, koska en voinut Murun suvussa ilmenneen periytyvän PRA-silmäsairauden vuoksi käyttää Murua enää jalostukseen. Ja myös Kuvassa oikealla puolella oleva Tuuli on löytänyt rakastavan kodin Sastamalasta. Molempien jo aikuisten koirien uuteen kotiin sopeutuminen sujui hienosti. Kitos siitä ihanille rakastaville ihmisille jotka tarjosivat Tuulille ja Murulle uudet kodit <3 |
 |
| Hevoset olivat meidän Urjalan kodissa lenkkipolkumme varrella |
 |
| Meillä asui naapurina suuri lammaslauma |
 |
| Meillä oli Urjalassa turvalliset ja puhtaat maastot ulkoilla |
 |
| Ja laajat nurmikentät koirien juoksennella vapaana ja turvallisesti Kaikki näillä sivuilla kerrotut asiat, ovat tietenkin vain minun mielipiteitäni. Kannattaa lueskella bologneseista myös muiden kasvattajien sivuilta ja muodostaa asioista oma mielipide ja toimia sitten sen mukaan. Kun se on vähän niin, että toinen tykkää äidista ja toinen tyttärestä ja varsinkin näissä koira-asioissa mielipiteitä riittää laidasta laitaan. Olen muuttanut Urjalasta Tampereelle ja kenneltoimintani on vähäistä. Vietän talvet Espanjassa joten en säännöllisesti teetä pentueita. Ensi kesälle (-17) on yksi pentue suunnitteilla. Kiitos kun tulit sivuilleni. Toivottavasti löydät täältä vastauksia mieltäsi askarruttaviin asioihin <3 |
