Bolognese
Yleistä
Bolognese on bichonien sukuun kuuluva italialainen kääpiökoira, jolla on puhtaanvalkoinen, runsas ja kihara turkki.
Historia
Bolognesella on hyvin pitkä historia. Sen esi-isät olivat Välimeren alueen pieniä koiria, joita Aristoteles (384 – 322 eaa.) kutsui nimellä ”canes melitenses” ja joista myös maltankoira ja muut bichonit polveutuvat. Italiassa bologneset olivat suosittuja lemmikkejä ylhäisön keskuudessa jo roomalaisaikana ja erityisesti renessanssin aatelisto piti niitä hyvin arvostettuina lahjoina. Esimerkiksi Espanjan kuningas Filip II (hallitsijana 1556 – 1598) kiitti d’Esten herttuaa saatuaan tältä kaksi bolognesea: ”nämä kaksi koiraa ovat kuninkaallisimmat lahjat, jotka hallitsija voi saada”.
Bolognese ei koskaan ole ollut kovin runsaslukuinen rotu, ei edes kotimaassaan Italiassa. 1970-luvulla se oli jopa vaarassa kadota kokonaan. Muutamat kasvattajat ryhtyivät elvyttämään rotua, ja tänä päivänä tilanne on jo parempi. Kanta on kuitenkin edelleen pieni ja monet koirista sukua keskenään.
Suomeen ensimmäiset bologneset tuotiin Tanskasta vuonna 1989. Alkuaikoina koiria rekisteröitiin vuosittain muutamia kymmeniä. Rekisteröintimäärät ovat kuitenkin hitaasti kasvaneet ja viime vuosina koiria on rekisteröity reilusta kuudestakymmenestä jopa yhdeksäänkymmeneen kappaleeseen vuosittain.
Ulkomuoto
Bolognese on sirorakenteinen ja pienikokoinen koira. Rungoltaan sen kuuluu olla neliömäinen, mikä tarkoittaa, että koiran säkäkorkeus on sama kuin sen rungon pituus. Kuonon pituus on kaksi viidesosaa koko pään pituudesta. Häntä on kaartunut selän päälle. Bolognesella on runsas, pitkä ja kiharainen turkki, jonka kuuluu olla puhtaanvalkoinen. Kirsu, silmäluomien reunat ja näkyvät limakalvot ovat mustat.
Säkäkorkeus ja paino
Säkäkorkeus vaihtelee n. 22 cm – n. 32 cm välillä. Rotumääritelmän mukainen ihannekorkeus on nartulle 25 – 28 cm ja urokselle 27 – 30 cm. Koiran painoksi rotumääritelmä antaa 2,5 – 4 kg. Bolognesejen paino vaihtelee kuitenkin kolmesta jopa kuuteen kiloon.
Luonne ja käyttötarkoitus
Bolognese on leikkisä ja älykäs pieni seurakoira, jota on helppo kouluttaa. Loputtoman touhukas se ei kuitenkaan ole, vaan esimerkiksi coton de tuleariin tai bichon friséhen verrattuna melko rauhallinen. Yksilöiden välillä on tosin suuriakin eroja vilkkaudessa. Vieraita kohtaan bolognese saattaa olla hieman pidättyväinen. Omaan perheeseensä se kiintyy syvästi ja pennusta lähtien seuraa omistajaansa joka paikkaan. Koska bolognese on ketterä ja sillä on erinomainen tasapainoaisti, sopii se hyvin esimerkiksi agilityyn.
Terveys ja hoito
Bolognese on suhteellisen terve rotu. Jalostukseen käytettäville koirille suositellaan tehtäväksi silmä- ja polvitutkimukset. Rodussa tavataan jonkin verran purentavikoja ja hammaspuutoksia. Muutamilla koirilla on todettu allergisia oireita. Vuotavat silmät ovat yleinen ongelma.
Bolognesen turkki vaatii säännöllistä pesua ja kampausta, minkä takia rotua ei voi pitää kovin helppohoitoisena.
Bolognese pestään aina takuttomana ja pesun jälkeen kammataan kosteana harvapiikkisellä kammalla. Tällä tavoin turkki kuivuu kiharaksi. Rotua ei trimmata.
Bolognese on usein innokas lenkkeilijä, mutta tyytyy tarvittaessa hieman vähempäänkin liikuntaan. Koska bolognesella ei ole aluskarvaa, tarvitsee se Suomen ilmastossa sateella ja kovemmilla pakkasilla takin ainakin pidemmille lenkeille.
Bolognesen rotumääritelmä
N:o 196 Bolognese (Bolognese)
Alkuperämaa: Italia
(Hyväksytty: FCI 2.12.1992, käännös SKL-FKK 26.5.1997)
Käyttötarkoitus: Seurakoira.
Lyhyt historiaosuus: Bolognesen ja maltankoiran alkuperä sekoitetaan usein keskenään, sillä kummankin kaukaiset esi-isät ovat pieniä koiria, joita Aristoteles (384 – 322 eKr.) kutsui latinalaisella nimellä ”canes melitenses”. Bologneset tunnettiin jo roomalaisajalla, jolloin valtaapitävät saattoivat antaa niitä arvostettuina lahjoina. Cosimo de Medici (1389 – 1464) lahjoitti jopa kahdeksan yksilöä Brysseliin belgialaisille aatelismiehille. Espanjan kuningas Filip II, joka hallitsi vuosina 1556 – 1598, sai Esten herttualta lahjaksi kaksi koiraa ja kiitti lahjoittajaa toteamalla kirjeessään, että ”nämä kaksi pientä koiraa ovat kuninkaallisimmat lahjat, jotka hallitsija voi saada”. Tizian, Pierre Breughel ja Goya ovat kuvanneet bologneseja maalauksissaan.
Yleisvaikutelma: Pienikokoinen ja tiivis koira, jolla on puhtaanvalkoinen, pitkä ja pörröinen karvapeite.
Tärkeitä mittasuhteita: Neliömäinen; rungon pituus on sama kuin säkäkorkeus.
Käyttäytyminen / Luonne: Hyvin rauhallinen eikä erityisen vilkas. Ujostelematon, mukautuvainen sekä erittäin kiintynyt isäntäväkeensä ja tämän ystäväpiiriin.
Pää: Keskipitkä, pituudeltaan noin 1/3 säkäkorkeudesta. Kallon leveys on kulmakaarien kohdalta mitattuna sama kuin pituus.
Kallo-osa: Ylhäältä katsottuna hieman soikea (munanmuotoinen), yläosasta melko litteä ja sivuilta melko kaartunut. Otsaluut ovat selvästi havaittavissa. Kallon ja kuonon ylälinjat ovat yhdensuuntaiset. Vähäinen otsauurre ja niskakyhmy. Kallo on hieman kuonoa pitempi.
Otsapenger: Melko selvä.
Kirsu: Suoraan kuononselän jatkeena, kookas ja väriltään musta. Sivulta katsottuna kirsun etureuna on pystysuora.
Kuono-osa: Pituudeltaan noin 2/5 koko pään pituudesta. Kuononselkä on suora ja kuonon sivut yhdensuuntaiset, joten kuonon etuosa on lähes neliömäinen. Kuonon tyvi on hyvin meislautunut.
Huulet: Ylähuulet eivät ole kovin syvät, eivätkä ne saa peittää alahuulia. Kuonon alalinja muodostuu alaleuan linjasta.
Leuat / Hampaat / PURENTA: Leuat ovat normaalisti kehittyneet ja täydellisesti toisiinsa sopivat. Hampaat ovat valkoiset, tasaisesti sijoittuneet, vahvat ja täysilukuiset. Leikkaava purenta, tasapurenta hyväksytään.
Silmät: Lähes suoraan eteenpäin suuntautuneet, avonaiset ja keskikokoa suuremmat. Silmäaukko on pyöreä. Silmät eivät ole ulkonevat eikä silmänvalkuainen näy. Silmäluomien reunat ovat mustat ja silmäterät tumman okran väriset.
Korvat: Korkealle kiinnittyneet, pitkät ja riippuvat. Tyvestään korvat ovat melko jäykät ja kallosta koholla antaen vaikutelman todellista leveämmästä päästä.
Kallo-osa: Ylhäältä katsottuna hieman soikea (munanmuotoinen), yläosasta melko litteä ja sivuilta melko kaartunut. Otsaluut ovat selvästi havaittavissa. Kallon ja kuonon ylälinjat ovat yhdensuuntaiset. Vähäinen otsauurre ja niskakyhmy. Kallo on hieman kuonoa pitempi.
Otsapenger: Melko selvä.
Kirsu: Suoraan kuononselän jatkeena, kookas ja väriltään musta. Sivulta katsottuna kirsun etureuna on pystysuora.
Kuono-osa: Pituudeltaan noin 2/5 koko pään pituudesta. Kuononselkä on suora ja kuonon sivut yhdensuuntaiset, joten kuonon etuosa on lähes neliömäinen. Kuonon tyvi on hyvin meislautunut.
Huulet: Ylähuulet eivät ole kovin syvät, eivätkä ne saa peittää alahuulia. Kuonon alalinja muodostuu alaleuan linjasta.
Leuat / Hampaat / PURENTA: Leuat ovat normaalisti kehittyneet ja täydellisesti toisiinsa sopivat. Hampaat ovat valkoiset, tasaisesti sijoittuneet, vahvat ja täysilukuiset. Leikkaava purenta, tasapurenta hyväksytään.
Silmät: Lähes suoraan eteenpäin suuntautuneet, avonaiset ja keskikokoa suuremmat. Silmäaukko on pyöreä. Silmät eivät ole ulkonevat eikä silmänvalkuainen näy. Silmäluomien reunat ovat mustat ja silmäterät tumman okran väriset.
Korvat: Korkealle kiinnittyneet, pitkät ja riippuvat. Tyvestään korvat ovat melko jäykät ja kallosta koholla antaen vaikutelman todellista leveämmästä päästä.
Kaula: Kuiva ja saman pituinen kuin pää.
Runko: Koska bolognese on neliömäinen koira, rungon pituus mitattuna olkanivelestä istuinluun kärkeen on sama kuin säkäkorkeus.
Ylälinja: Selkälinja ja hieman kaareva lanneosa sulautuvat pehmeästi lantiolinjaan.
Säkä: Tuskin erottuva.
Lantio: Vain hieman viisto ja hyvin leveä.
Rintakehä: Tilava, ulottuu kyynärpäiden tasolle ja on syvyydeltään lähes puolet säkäkorkeudesta; kylkiluut ovat kaarevat. Rintalastan kärki ei ole kovin selvästi havaittavissa.
Alalinja ja vatsa: Vatsalinja myötäilee rintalastaa ja kohoaa sitten vain hieman kupeita kohti.
Ylälinja: Selkälinja ja hieman kaareva lanneosa sulautuvat pehmeästi lantiolinjaan.
Säkä: Tuskin erottuva.
Lantio: Vain hieman viisto ja hyvin leveä.
Rintakehä: Tilava, ulottuu kyynärpäiden tasolle ja on syvyydeltään lähes puolet säkäkorkeudesta; kylkiluut ovat kaarevat. Rintalastan kärki ei ole kovin selvästi havaittavissa.
Alalinja ja vatsa: Vatsalinja myötäilee rintalastaa ja kohoaa sitten vain hieman kupeita kohti.
Häntä: Kiinnittynyt lantiolinjan jatkeeksi ja selän päälle kaartunut.
Raajat
Eturaajat
Yleisvaikutelma: Täysin suorat ja yhdensuuntaiset.
Lavat: Pituudeltaan 1/4 säkäkorkeudesta, vapaasti liikkuvat ja viistot.
Olkavarret: Tiiviisti rungonmyötäiset ja lähes yhtä pitkät kuin lavat, mutta eivät yhtä viistot.
Kyynärpäät: Rungonmyötäiset.
Kyynärvarret: Yhtä pitkät kuin olkavarret ja täysin pystysuorat.
Ranteet ja välikämmenet: Edestä katsottuna jatkavat kyynärvarren pystysuoraa linjaa; sivulta katsottuna välikämmenet ovat hieman viistot.
Käpälät: Muodoltaan soikeat; päkiät ovat joustavat ja väriltään tummat; kynnet ovat erittäin kovat ja väriltään mustat.
Eturaajat
Yleisvaikutelma: Täysin suorat ja yhdensuuntaiset.
Lavat: Pituudeltaan 1/4 säkäkorkeudesta, vapaasti liikkuvat ja viistot.
Olkavarret: Tiiviisti rungonmyötäiset ja lähes yhtä pitkät kuin lavat, mutta eivät yhtä viistot.
Kyynärpäät: Rungonmyötäiset.
Kyynärvarret: Yhtä pitkät kuin olkavarret ja täysin pystysuorat.
Ranteet ja välikämmenet: Edestä katsottuna jatkavat kyynärvarren pystysuoraa linjaa; sivulta katsottuna välikämmenet ovat hieman viistot.
Käpälät: Muodoltaan soikeat; päkiät ovat joustavat ja väriltään tummat; kynnet ovat erittäin kovat ja väriltään mustat.
Takaraajat
Yleisvaikutelma: Takaa katsottuna istuinluun kärjestä maahan pystysuorat ja yhdensuuntaiset.
Reidet: Pituudeltaan 1/3 säkäkorkeudesta ja viistot.
Sääret: Reisiä pitemmät.
Kintereet: Kinnerkulma ei ole kovin voimakas.
Välijalat: Pituudeltaan hieman alle kolmannes säkäkorkeudesta.
Käpälät: Kuten etukäpälät, mutta eivät yhtä soikeat.
Yleisvaikutelma: Takaa katsottuna istuinluun kärjestä maahan pystysuorat ja yhdensuuntaiset.
Reidet: Pituudeltaan 1/3 säkäkorkeudesta ja viistot.
Sääret: Reisiä pitemmät.
Kintereet: Kinnerkulma ei ole kovin voimakas.
Välijalat: Pituudeltaan hieman alle kolmannes säkäkorkeudesta.
Käpälät: Kuten etukäpälät, mutta eivät yhtä soikeat.
Liikkeet: Vapaat ja tarmokkaat. Pään asento on ylväs ja arvokas.
Nahka: Tiiviisti pinnanmyötäinen kaikkialla rungossa. Näkyvät limakalvot ja vilkkuluomet ovat ehdottomasti mustat.
Karvapeite
Karva: Bolognese on kauttaaltaan eli päästä hännänpäähän ja selästä käpäliin pitkäkarvainen. Karva on lyhyempää kuonossa. Se on pöyheää ja kiehkuraista, ei siis litteää eikä se saa muodostaa hapsuja.
Väri: Kauttaaltaan puhtaan valkoinen ilman muun sävyisiä läikkiä.
Karva: Bolognese on kauttaaltaan eli päästä hännänpäähän ja selästä käpäliin pitkäkarvainen. Karva on lyhyempää kuonossa. Se on pöyheää ja kiehkuraista, ei siis litteää eikä se saa muodostaa hapsuja.
Väri: Kauttaaltaan puhtaan valkoinen ilman muun sävyisiä läikkiä.
Koko ja paino
Säkäkorkeus: Urokset 27 – 30 cm, nartut 25 – 28 cm.
Paino: 2,5 – 4 kg.
Säkäkorkeus: Urokset 27 – 30 cm, nartut 25 – 28 cm.
Paino: 2,5 – 4 kg.
Virheet: Kaikki poikkeamat edellämainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen (koskee myös karsastusta).
Vakavat virheet: Selvästi erisuuntaiset tai yhtenevät kallon ja kuonon ylälinjat; kupera kuononselkä. Yläpurenta, mikäli se muuttaa kuonon ulkonäköä. Uroksilla säkäkorkeus alle 25 cm tai yli 33 cm sekä nartuilla alle 22 cm ja yli 32 cm.
Hylkäävät virheet: Alapurenta. Pigmentin puute kirsussa, muun värinen kuin musta kirsu. Molemminpuolinen pigmentinpuute silmäluomissa. Herasilmä. Hännättömyys, luonnostaan lyhyt tai lyhennetty häntä. Muu kuin valkoinen väri; läiskikkyys tai täplikkyys.
Vakavat virheet: Selvästi erisuuntaiset tai yhtenevät kallon ja kuonon ylälinjat; kupera kuononselkä. Yläpurenta, mikäli se muuttaa kuonon ulkonäköä. Uroksilla säkäkorkeus alle 25 cm tai yli 33 cm sekä nartuilla alle 22 cm ja yli 32 cm.
Hylkäävät virheet: Alapurenta. Pigmentin puute kirsussa, muun värinen kuin musta kirsu. Molemminpuolinen pigmentinpuute silmäluomissa. Herasilmä. Hännättömyys, luonnostaan lyhyt tai lyhennetty häntä. Muu kuin valkoinen väri; läiskikkyys tai täplikkyys.
HUOM. Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespusseihin.
